3-2-1
Irti
Shokeeraan
i-t-s-e-n-i
ni-ni-ni-i-i-i
Tajusin kerran
Halusin
Päästää IRTI
kaikesta
päästää IRTI
ja sillä hetkellä
kuin keinotekoinen salama
keinovaloisessa huoneessa
muovinen Ukon vasama
iski läpi sydämeni
sydämeeni uuden elämän
olen Irti
uusi elo
erilainen
ja silti
olen liian
samanlainen
kuolema on katseessa
kuolema on muistissa
kuolema on otteessa
kuolema on halussa
silloinkin
kun päästää i-r-t-i
kädet hamuavat
ruokaa, juomaa, seuraa
silmät hamuavat
värejä, valoja, kauneutta
kun päästää i-r-t-i
yhä
lausuu suu suullisia
vanhalle uskonnolle
yhä
jalat etsiytyvät
laveille poluille
yhä
selkä kääntyy
kohti uutta
yhä
kädet rakentavat
taloa kuivasta hiekasta
kuin sähköiskusta
kaikki on vaihtunut
ja mikään ei vaihtunut
oikeastaan
vai sainko vain aivovaurion?