Miekkamies vaeltaa Tuk-Luthuthin preerialla.
Hän kohtaa tuhannen identtisen kilometrin jälkeen Janon Ruhtinaan.
Miekkamies hakkaa paatoksen vallassa Janon Ruhtinaan hiekanjyvän kokoisiksi mureniksi.
Tämä vaellus on hänen asiansa valloittaa ja jano on tarve jolle ei tällaisessa paikassa ole sijaa.
Miekkamies vaeltaa Tuk-Luthuthin preerialla.
Hän kohtaa tuhannen identtisen kilometrin jälkeen Nälän Hallitsijan.
Miekkamies leikkaa taidokkaasti hallitsijan pohjattoman vatsalaukun ja tekee siitä itselleen laukun.
Hän on päättänyt vaeltaa Tuk-Luthuthin halki ja nälkä ei todellakaan häntä tule pysäyttämään.
Miekkamies vaeltaa Tuk-Luthuthin preerialla.
Hän kohtaa tuhannen identtisen kilometrin jälkeen Väsymyksen Valtiaan.
Miekkamies antaa Väsymyksen Valtiaan rynnätä ojennettua miekkaansa päin kunnes se ei enää kykene ryntäämään.
Hän oli jo kauan sitten päättänyt että Tuk-Luthuth ei ole hänen unisijansa, ja Väsymyksen Valtias tietää sen nyt myös.
Miekkamies vaeltaa Tuk-Luthuthin preerialla.
Hän kohtaa tuhannen identtisen kilometrin jälkeen Kuoleman Enkelin.
Miekkamies sivaltaa kahdella nopealla liikkeellä Enkeliltä siivet poikki.
Päätös vain, ja niin Kuoleman Enkeli jää ikuisesti jumiin Tuk-Luthuthin preerialle; kuolema ei tulisi estämään hänen vaellustaan preerian halki.
Onko ongelmaa, jota Miekkamies ei voisi ratkaista, kun vain päättää niin?
Miekka on vain työkalu, mielen laajennus.
Ehkä hän voisi olla Päätösmies tai Mielimies.
Ketään ei voisi edes nauraa hänelle, jos hän päättäisi näin, sillä hänestä nimi on äärimmäisen sopiva suurmiehelle eikä lainkaan nauramisen arvoinen.