Minä palaan kotiin ja taas linjat ovat vääriä
linja-autossa istun nuokkuen kurvien tahtiin
jahtaan jotain utuista asiaa jolla ei ole nimeä
ilmasta yritän imeä jotakin nestettä jolla virkoaa
pää ja eritoten sielu jotka likaantuu syksyistä
hienonnun syistä elämänpuussa kunnes olen vain energiaa
ikuista kiertoa jatkavaa johon en tiedä osallistunko
sallinko itseni edes osallistua? en oikein uskalla
ajatella mitä saa kun käy kauppaa tuskalla